Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen 24 tuntia kärsimyksestä

24 tuntia meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen katkerasta kärsimyksestä Luisan Piccarretan, Jumalan tahtoa palvelevan pienen tyttären kirjoittama

† Kahdeksastoista tunti
Klo 10–11 AP †

Jeesus ottaa ristin olkapäälleen. Matka Golgataan. Jeesus kaatuu ristin alle ja hänet riisutaan vaatteistaan

Valmistelu ennen jokaista tuntia

Minun Jeesukseni, ääretön rakkaus! Näen, että sinä et anna itsellesi levää, ja tunnen sinun rakkaudenhalunsi sekä kipusi. Sinun sydämesi lyö voimakkaasti, ja jokaiseen lyöntiin astuen havaitan sen kärsimyksen, kiivaimman ja purkauksensa rakkautta. Sillä et voi estää tulen, joka syö sinua, joten se muuttuu kidutukseksi sinulle. Sinä hengität, ja jokaisessa henkäysessä kuulen sanan “ risti” tulosta suustasi. Ja “risti” toistuvasti joka pieni veripisara , “risti” julkistaa kaikki kärsimyksesi, joihin olet upottanut itsesi kuin meren ilman rantaa. Nyt sinä huudat: “0 rakas ja haluttu Risti, vain sinä pelastat lapsiani; sinussa yhdistä minun kaiken rakkauteni”.

Jeesukselle asetetaan toisen kerran piikkikruunu

Tämän aikana kiduttajat päästävät sinut palaamaan oikeussaliin ja ottavat pois purppurapukuasi, jotta voit pukua takaisin vaatteisi. Mutta mikä kipu! Kuolema olisi makeampani kuin nähdä sinun kärsimästä niin horjuttavasti. Taku asettuu piikkikruunuun ja tarttuu siihen. Enkää kuullut verisempiä tekoja: nyt he repivät pois sekä kruunun että takunsi. Tämä julma toimenpide hajottaa monia piikkejä, jotka jäävät pääsiin

Veri vuotaa alas ja kipusi on niin voimakasta, ettei sinä voi kuin hengittää syvästi. Mutta apulaiset eivät huoli sinun agoniaasi. He pukivat sinut takaisin vaatteisiin, asettavat kruunun päähänsi uudelleen ja painavat sitä niin kiivaasti, että piikit tunkeutuvat silmiisi ja korviisi jälleen. Ei ollut osaa päästäsi, joka ei tuntunut piikkien pistävästä kipusta. Nämä armottomat kädet saavat sinut heilumaan ja vavahtelemaan päästään jalkiin asti, jopa agoniaasi tuo sinua kuoleman partaalle. Sinä katsoit minua ummetuksessa veren täyttämien silmiisi ja pyydät apua tässä raskaisassa kärsimyksessä

Minun Jeesukseni, Kivujen Kuninkaani!¹ Anna minulle tukea sinut pitää pystyssä ja lepoa sydämessäni. Kuinka haluaisin varastaa rakkautta tulesta, joka syö sinua, jotta voisin polttaa vihollisi tuhkaksi ja vapauttaa sinut. Mutta et salli sitä, sillä ristinhalunsi kasvaa entisestään kiivaimmaksi ja haluat uhrautuu sen päällä heti, myös kiduttajiesi vuoksi. Kun nyt lepoit sydämessäni, puhut minulle:

"Lapseni, päästäkösi rakkaani virtaamaan ja sovitakos minun kanssa ne jotka tekevät hyvää mutta pilkkasivat minut. Juutalaiset vaativat minuun jälleen vaatteitani vain vieraannuttuakseen enemmän kansan keskuudessa ja saadakkensa heitä uskoamaan, että olen todellinen rikollinen. Tämä pukeutuminen oli näennäisesti hyvä teko, mutta aikeena ja itsessään se oli paha. Oh, kuinka monta suorittaa hyviä tekoja, hallinnoi tai vastaanottaa pyhiä sakramentteja, mutta ihmisten, joskus jopa pahojen aikomusten kanssa. Mutta hyvä, joka tehdään pahan aikeella, johtaa sydämien kovuuteen. Siksi haluan kruunata itseni toisen kerran vielä suuremmalla kivulla kuin ensi kerran², jotta pehmentäisin ihmisten sydämen kovuuden ja vetäisin heitä minua kohti omilla piikeillani. Tyttäreni! Tämä toinen kruunaus on paljon kivulaisempi minulle. Se tuntuu siltä, kuin pääni olisi haudattu piikkeihin. Jokaisen liikkeen ja jokaisen työnnön kanssa, jota he antavat minulle, joutuen kärsimään kovat kuolemankivut. Tällä tavalla haluan sovittaa kaiken pahan, joka on jokin loukkaus Jumalalle; sovita ne jotka, miten tahansa heidän sielunsa olisivat, sen sijasta että ajatellaan pyhittymistään, elävät vain hajaannuksissa, torjuvat armolahjani ja tekevät minulle vielä kovat piikit tuntea. En jää muuta tekemättä kuin hengästyä, verta vuotaa silmistäni ja toivoa heidän pelastustaan."

Oh, teen kaiken rakastaakseni ihmisiä, ja he tekevät kaiken loukkaakseen minua. Vähintään et jätä minut yksin kärsimykseni ja sovitusteni kanssa."

Jeesus ottaa ristinsä olalleen

Ristitty Jeesukseni! Sovitan sinun kanssasi, kärsin sinun kanssasi. Nyt näen, että vihollisesi työntävät sinut portaissa alas, missä ihmiset odottavat sinua vihan ja ahneuden kanssa. Apulaiset ovat jo tuoneet ristin, jota etsit niin himoisesti ja katsoo rakkaudella. Varmoin askelin lähdet sen luokse, haluat sitä, suutelet sitä. Kaikki ihmisyyssi vavahduttaa ilosta. Katsoot sitä uudelleen ja uudelleen sekä mittaat sen pituutta ja leveyttä. Olet jo määrittämässä osuuttesi siinä, joka on annettu kaikille ihmisille, osa joka riittää sitomaan heidät Jumalallisuuteen mystisen avioliiton kautta ja tekevä heistä taivaallisessa valtakunnassa perijöitä. Nyt et enää pysty rajoittelemaan rakkauden kanssa, jolla rakastat sieluja. Tämän takia suutelet Ristiä uudelleen kun puhut:

"Toivottu risti! Lopulta voin sulle syliä avata. Sinä olet sydämeni halu, rakkaudeni marttyyri. Pitkään sinua odotettiin, kun minun askeleidenni on aina johtanut sinulle. Pyhä risti! Sinä olet toiveideni tavoite, matkani päätös tähän maailmaan. Siinne panen koko olemukseni, siinä kaikki lapsiani. Sinä olut heidän elämänsä, valonsa, puolustuksensa, suojansa, voimansa, tukiansa kaikessa ja johtavat heitä voitokkaasti taivaaseen. O Risti, Viisauden Istuin! Sinä ainoastaan opetat todellista pyhyyttä, sinä ainoastaan muokat hyveiden sankareita, marttyyrejä, pyhiä. Kaunis risti, sinä olet valtaistuin! Sillä minun on poistuttava maasta, sinä jäädät jäljelle paikallani. Sinulle annan kaikki sielut perinnökseksi. Suojaa ne Minua varten, pelasta ne Minua varten, sinulle luovutan ne."

Kun puhut näin, Jeesus, sinä sallit ristin asettamisen olesi harteille. Se on vielä liian keveää rakkaudellesi, mutta siihen lisätään meidän suuren syntien syyllisyys, niin kauas kuin taivas ulottuu. Sinä, minun hyväni, taipunut sen painon alle, tunnet torjuntaa niiltä useilta loukauksilta. Sielusi vavahduttaa näkemästä heitä, koska sinun on kantava rangaistus jokaisesta yksittäisestä syntisyyllisyydestä. Pyhyytesi inhoaa sen rumuutta. Tämän takia sinä tärähdet kun otat ristin olesi harteilleen, kaadut suruun ja kuolemanhikeä virtaa ruumiistasi.

Oi, rakas! En voi itseni päästä jättämään Sinua yksinäiseksi. Tämän takia haluan jaksaa ristin taakan Sinun kanssa. Synnin syyllisyystaakkaa helpottamaan, otan jalat Sinun jalasi ympärilleen. Kaikkien ihmisten nimissä haluan antaa Sulle rakkautta kaikilta, jotka et rakasta, kunnioitusta niiltä, jotka sinua huomaamatta jättävät, ylistystä, kiitosta ja tottelevaisuutta kaikelta. Vakuutan, että jokaisen loukauksen vuoksi Sinä kärsit, minä aikoen tarjota itseni kokonaisena Sulle korjaamaan, tehdä hyveenteko vastapainoksi loukauksille ja lohduttaa Sinua jatkuvilla rakkauden teoillani.

Mutta kun ymmärrän olevani liian köyhä, tarvitan Sinut voidakseni tarjota Sulle todellista sovitusta. Tämän takia yhdistän itseni Sinun ihmisyydellesi, ajatuksiani Sinun kanssa, jotta riittäisimme pahoille ajatuksillani ja kaikkien miesten. Yhdistäen silmäni Sinun kanssa korjaamaan pahista katseista, suuni Sinun kanssa korjaamaan blasfemiaa ja liukasta puhetta, sydämeni Sinun kanssa tekevän sovituksen kaikkiin pahoihin aikeisiin, toiveisiin ja taipumuksiin. Yhden sanan kera: Haluan korjata kaikesta, mistä Sinun pyhä ihmisyydesi korjaa, yhdessä Sinun rakkauttesi rajattomuuden kanssa kaikkien ihmisten lapsille ja kaikki hyvät, jotka teet heille mitättömässä määrässä.

Mutta haluan myös yhdistää itseni Sinun jumaluutesi, upottaa tämä mitätön olenni sen syvyyteen ja näin antaa kaiken Sinulle. Annan Sinulle rakkaudenne sinettämään katkeruutenne, annan Sinulle sydämenne suojamaan Sinua kylmyydestä, inhosudesta ja vähästä rakkauksesta ihmisten puolelta sekä siitä, etteivät he seuraa neuvonantajasi. Annan Sinulle ikuiset harmoniat, jotka leviävät jumaluutesi, jotta tunnet hyvän kuullessasi kiroilua ja kirouksia, joiden takia ilma vavahduttaa. Annan Sinulle kauneutenne ohjaamaan katseesi pois meidän sielumme rumuudesta, kun ne ovat syntien syyllisyydestä saastuneet, puhtaudenne korvaamaan hyvää mielikuvaa puutetta, likaa ja mädäntymistä, joita näet niin monessa sielussa. Annan Sinulle myös jättiläisyydenne lahjana, antaaksesi sinulle lohdun siitä, etteivät sielut vapaaehtoisesti supistautua antamatta Sinulle tilaa. Annan Sinulle sydämenne kiirteen lahjaksi syödä kaikki synnit ja sytyttää kaikkien sydämet tuleen, jotta kaikki rakastaisivat Sinua eikä kukaan loukkaaisi Sinua. Yhteenveto: annan Sinulle kaiken, mitä olet, tarjomaan sinulle äärimatonta tyydytystä ja ikuista, mittatönta, äärtömtä rakkautta.

Rakkauteni kestävä Jeesus! Näen Sinun ottavan ensimmäiset askelasi valtavalla ristin painolla. Yhdistän askeleitani sinunsa. Kun olet heikko ja väsynyt, valmis romahduskseen, seison sinun rinnallasi, nostan Sinut ylös ja laitan olkapäätni ristin alle jakamaan sen kuormaa Sinun kanssa. Oi älä hylkää minua, otta minut uskolliseksi kumppaniini! Jeesus, katsoit minuun ja ymmärrän, että olet sovittaessasi niitä, jotka eivät kantaa ristiään luovuttamalla vaan kirosilla ja vihanpurkausten kanssa, jotka ottavat omat elämänsä tai murhaavat toisia.

Jeesus romahdus ensimmäisen kerran ristin alla

Ja Sinä rukoilet kaikkien rakastamaan ja luovuttamaan ristille, joka painaa heitä. Kivunne on niin suuri, että tunnet itsesi murskautuneeksi ristinkuorman alle. Ei ole vielä otettu ensimmäisiä askelia kuin olet jo maassa kiviin törmäillen. Piikit kaivaavat syvemmälle pääsi, kaikki haavasi repäisevät uudelleen ja verenvuotavat uusiksi. Kun Sinulla ei ole voimaa nousta, julmat apulaiset yrittävät saada Sinut jalilleen potkuilla ja lyönneillä. Rakkauteni maassa! Anna minun auttaa Sinua ylösnousemaan, jotta voi kuivata veresi ja sovittaa Sinun kanssa niitä, jotka syntivät tietämättömyydestä, heikkoudesta ja vahvuudesta puutteesta. Pyyn Sinua myöntämään näille sieluille armosi avun, että ne voivat nousta romahduksestaan.

Jeesus tapaa äitinsä

Jumalani Jeesus, nyt apurit onnistuneet pystyttämään Sinut jalalle. Kun Sinä tärisät edelleen, kuulen hengityksesi väsyneen äänen. Sydämesi lyö voimakkaasti ja uusia kipuja tunnet sen läpi. Liikutat päätään selventääkseksi silmistäsi verestä täynnä olevia ja katsoit ympärillesi pelosta. Oo, minä ymmärsin kaiken. Äitiisi, joka on mennyt etsimään Sinua suruisen kyyhkyn tavoin, haluaisi sanoa Sinulle viimeiset sanat, saada näkemää Sinun viimeinen katse. Ja tunnet Hänen surunsa, tunnet Hänen sydämensä, jonka kärsivän rakkauden voima on repinyt, omassa Sydämeksesi, joka on lyöty ja haavoittunut hänen ja sinun rakkautenne vuoksi. Voit jo nähdä hänet työntyvän väkijoukon läpi päästäkseen Sinulle kaikesta huolimatta, ylpeämään Sinua ja antamaan viimeisen hyvän päivän tervehdyssi. Mutta kipu sitoo askeliasi kun näet Hänen, kuoleman kaltaisesti vaaleana, kaikki kärsimyksesi hänen sydämessään rakkauden voimalla toistuneena. Jos hän vielä elää, se on sinun kaikkivallan ihme. Mutta Sinä lähdet kohtamaan Häntä, mutta ei saa vaihtaa katseita kuin hetkeksi. Oo murtava kipu! Sotilaat huomauttavat aikeistasi. Työntämällä ja ponnaamalla he estävät äidin ja pojan tapaamisesta hyvästelläkseen toisensa.

Jeesus kaatuu toisen kerran risti alla

Suru molemmilla puolilla on niin suuri tästä sydämettömyydestä, että Sinun äitisi on kovaa ja uhkaa antautua vääjäämän voimalle. Mutta uskollinen oppilas Johannes sekä hurskaat naiset ovat hänen rinnallaan kun sinä taas kaatuu ristiin. Sitten surullinen äitisi tekee henkisesti sitä, mitä hän ei voi tehdä todellisuudessa sillä hänet estetään siitä. Hän tee Ikuisen tahdon omakseen, osallistuu kaikkiin Sinun kärsimyksiisi ja täyttää kaiken äidin velvollisuuden. Hän leikkaa sinua, vahvistaa sinua, yrittää lievittää kipusi ja valaa surullista rakastustaan vahaasi haavaisiin.

Yhdistän itseni Sinun surullisen äitisi kanssa, teen kaikista kärsimyksistäsi omakseni, haluan edustaa äitisi paikkaa jokaisella veripisaralla, jota olet vuotanut, ja joka on sinulle kipeä. Yhteydessä Sinuun ja Äitiisi haluan sovittaa kaikki synnilliset tapaamisen sekä ne ihmisten puolesta, jotka eivät välttää syntiinajoja tai jos he eivät voi niitä välttää, antautuvat synnin kiusauksille.

Lasken toisella kerralla ristin alle, olet syrjähtänyt hengähdyksiin. Vaikka sotilaat pelkäävät sinun voivan kuolla niin monien kidutusten painosta ja verenvuodon ylimääräisestä menetyksestä, he onnistuvat useiden yritysten jälkeen saamaan sinut jälleen jalalleen lyömällä ja potkaisemalla sinua. Näin olet sovittamassa toistuvia syrjäyksiä synteihin, sovittamassa kaikkien ihmisluokkien tekemiä raskaita syntiä, rukoilemassa itsepintaisille syntisille ja verta vuotavilla kyynelillä saadaksesi heidät kääntymään.

Jeesuksen olkapäähaava

Minun surullinen rakkaani! Kun seuraan Sinua sovitustekoissasi, ymmärrän, ettei Voi enää pitkään kestää ristiäsi raskasta kuormaa. Kaikki muotosi on jo vaikuttamassa. Piikit tunkeutuvat syvemmälle ja syvemmälle päähänne sinisen lyöntien ja työnnösten takia. Risti kaiveutuu olkasiin painonsa vuoksi, muodostaen haavan niin syvän, että luunsi paljastuu, ja jokaisella askellani ajattelen nähneeni Sinut kuolevan sen sijaan ette edes jatkaisi. Vain rakkas Siä, joka voi kaiken, antaa Voille voimaa. Pyhän olkasi haavan kautta sovitat sinne piilotetut synnit, jotka vain lisäävät kipua agoniaasi, koska niistä ei tehdä mitään korvausta. Minun Jeesukseni, salli minun asettaa olkani ristin alle antaaksesi Voille levon ja tarjota Voille sovituksen kaikista salaisista synneistämme.

Simon Kyreneläinen auttaa Jeesusta kantamaan ristinsä

Pelätessään, että Sinä saattaisit taipua ristin taakkaan, hengenmiehet pakottavat Kyrenen Simonin kantamaan ristisi Sinaa. Ei vapaaehtoisesti eikä rakkauden vuoksi, vaan ainoastaan pakotettuna ja murisevana hän auttaa Sinua. Sydämessäsi kuuleet kaikkien kärsivien valitusten käänteiskuvan, jotka kärsivät alistumattomuudella, vihalla, kapinallisuudella ja kärsimyksen halventamisella. Mutta mitä haavoittaa sydämesi eniten on havaitseminen, että jopa Jumalalle pyhitetyt sielut, joita Sinä kutsuat matkailijoiksi ja lohduttajiksi kipusiisi, pakenavat Sinua. Kun Sinä vetät heitä luoksesi kärsimyksen kautta, he liukastuvat pois käsistäsistä, etsivät maallisia iloja ja jättävät Sinut kärsimään yksin.

Jeesusini! Kun minä sovitan Sinaa, pyydän Sinua ottamaan minut ranteesi kiivaasti niin, että ei ole yhtään kipusiistä, johon en osallistuisi myös, ja niiden kautta muuttuvani Sinuksi, jotta annan Sinulle lohdutusta siitä, että niin moni sielu hylkää Sinut.

Veronika antaa Jeesukselle huivin

Surullinen Jeesusini! Sinä vaikeasti taipuen eteenpäin, koukistunut alhaalle. Yhtäkkiä näen, että Sinä seisot paikoillasi ja katsoit ympärillesi. Mitä se on? Oh, se on Veronica, joka rohkeasti ja pelottomasti kuivattaa verisen kasvosesi, ja Sinä pyyhkit sen huovilla mielellään merkkinä. Suuri Jeesusini, minä haluan myös kuivattaa Sinut, mutta ei huovella vaan tarjoutua Sinaulle, nostaa Sinut ylös, astua Sisäsiin ja antaa Sinulle sydänlyönti lyönniltä, hengitys henkäältä, taipumus taipumukselta, toive toivetta. Haluan astua Mielesi sisälle, upottaa kaikki nämä sydänlyönnit, hengitykset, taipumukset ja toivet Jumalallisen tahdon valtaviisuuteen ja monistaa näitä tekoja äärettömyyteen. Haluaisin muodostaa merestä jokaisen ihmisen sydänlyönti, jotta ei löydy yhtään käänteiskuvaa Sydämessäsi, joka ei olisi tehty rakkaudesta Sinua kohtaan, ja näin lieventää kaiken sisäistä kärsimystasi. Haluan muodostaa merestä jokaisen ihmisen taipumuksen ja toivetta, jotta kaikki pahat taipumukset ja toivet, jotka voivat surmaista Sydämesi vähintäänkin, pysyisivät pois. Minä haluan myös muodostaa merestä jokaisen ihmisen hengityksen ja ajattelun, jotta poistaisin joka hengitys ja ajatus, joka voi Sinua vähintäänkin vaivaamaan.³ Pidän hyvää huolta, Jeesusini, että ei mitään petä Sinut enempää eikä lisää sisäisiä kärsimyksiäsi. Jeesus, tee kaiken Sisäiseni upottuvan Jumalalliseen Olemukseesi valtaviisuuteen. Näin löydän riittävästi rakkautta ja vahvaa tahdon tehdä niin, että ei yhtään syntistä rakkauden tai tahdon läpäise Sisäisteni sitä, joka voisi Sinua vaivaamaan.

Jumalani Jeesus, varmista itseni, pyydän Sinua sinetöimään ajatuksiani, tahdoni, halujani ja taipumukseni Sinun ajatuksiisi, tahdonasi, halusiisi ja taipumukseesi, jotta ne voivat elpyä vain Sinulla. Jumalani Jeesus, upotan itseni Sinun tahtosi valtavuuteen. Tehden sen omakseni, haluan tehdä sovitusta kaikille ihmisille ja sinetöidä kaikki sielut Sinun tahtosi allivaltaan. Jeesuksesi, nyt vain vereni jää jäljelle. Haluan myös valaa tämän kipua lievittävänä voiteena Sinun haavasiin, jotta Voit saada voimiasi takaisin ja parantua kaikesta kärsimäisestäsi. Haluan myös päästää kaikki ajatuksiani jokaisen syntisen sydämeen, jotta voisin nuhtelia hänet loppumattomasti, jos hän uskaltaa loukata Sinua. Lisäksi pyydän Sinua veresi äänellä, että kaikki sielut antautuisi minun kurjuuden rukousten valtaan. Silloin voin tuoda ne kaikki Sinun sydämeesi. Toinen armolause, jota haluan sinulta, Jeesukseni. Kaikessa, mitä näen, kosketan ja tunnen, päästään aina nähdä Sinua, koskea Sinua, tuntemaan Sinua. Olkoon Pyhä kuvaasi ja Pyhä nimiisi painettu jokaiselle atomille kurjuudessani olevaa olemassani.

Samaan aikaan vihollisesi, jotka ovat katseleet Veronicaa koskettavan teon pahalla silmällä, lyövät Sinua uudelleen ja ajavat eteenpäin.

Jeesus lohduttaa itkeviä naisia

Kahden askelen jälkeen Sinun on jälleen pysähdyttää. Vaikka kärsimyksesi painaa sinua, rakkaudesi ei ole levossa. Kun näet hurskaita naisia itkevän Sinusta ja kärsimäisestäsi, unohtaat itsesi ja lohdutat heitä sanoin:

“Jerusalemin tyttärät, älkää itke minun takiaani, vaan itkake teidän omista vauvoistanne!”

Kuinka ylevä opetus, oi Jeesukseni, ja kuinka leppoisat sanat! Sinun kanssa sovitan rakkauden puutteen. Siksi pyydän sinulta armolauseen unohtaa itseni täysin, muistaa vain Sinua yksinään.

Jeesus kaatuu kolmannen kerran ristin alla

Kun vihollisesi kuulevat Sinun puhumasta, he suuttuvat. He vetävät Sinua edestakaisin köysistä ja ajavat eteenpäin niin kiireesti, että kaadut maahan uudelleen ja isketään polvillesi kiviin. Ristin paino muuttuu kidutusvälineeksi. On kuin olisit kuoleman partaalla. Kasvoisi koskettavat maata ja suusi on punainen verestä. Oi, päästänkö Sinut ylös ja pyyhkäisinkö kasvojasi omilla kädilleni. Mutta vihollisesi haluavat nostaa Sinut jalilleen, vetää Sinua köysistä ja hiuksistaan sekä potkia, mutta turhaan. Kuinka kärsimystä, Jeesukseni, sydämeni särkyy kivusta. Nyt apulaiset vedät Sinut Golgatanmäelle. Matkalla sinne sovitat syntiset sielut, jotka on omistettu Sinulle. Ne painavat Sinua raskaasti. Kuinka vaikka yrität kävellä suorana, et saa sitä aikaan. Potkaistuina ja vedettyinä pääset lopulta Golgatanmäelle, jättäen jälkeesi arvokkaan verisiä jälkiä kaikkialla.

Jeesuksesta riisutaan vaatteita ja hänet kruunataan orjuuden kolmannen kerran

Sinua odottaa siellä uusia kidutuksia. Sotilaat riisuvat Sinua uudelleen, revivät vaatteesi ruumiistasi ja kruunuasi päästäsi. Oi, hengäät tästä karkeasta kohtelusta. Samaan aikaan kun he irrottavat kruunun, he myös repävät orjat, ja vaatteiden kanssa ne reväävät sinun kipeän lihaksesi palasia, jotka olivat kiinnittyneet. Haavasi aukenuvat uudelleen, veri vuotaa maahan, ja kärsimyksesi on niin suuri, että näyttäisi kuolemanpartaalta kuin elävältä.

Mutta kukaan ei liiku armosta, suurin hyvyys! Sen sijaan eläimellisellä vihalla he asettavat kruunun uudelleen päähänne ja murskaavat sen iskuilla. Kipu, jota tunnet, on niin kamalaa, että vain enkelit voivat kertoa miten kärsit. Heiltä vääntyy silmät sinusta pois, “rauhan enkelit itkevät” (Ps 33:7).

Manttelipukuinen Jeesus! Lämpöten Sinua, sillä näen että vavahdat ja kylmä hiki peittää ruumiisi. Kuinka iloisesti annisin elämäni ja vereni korvaamaan Siesi, jota valaat antamasi meille kaikille elämän.

Nyt katsoot minua sammuavilla puolikuolleilla silmillä. Tunnetaan kuin puhut minuun:

"Lapseni, kuinka paljon sieluja maksaa Minulle! Täällä on paikka, jossa odotan kaikkia heitä pelastaakseni; missä haluan lunastaa ne syntien, jotka nöyrtyvät pedon alle ja ovat niin pahoillaan riippuvuudessaan synneistään, etteivät voi enää elää ilman että loukkaavat Minua. Heidän järkensä on sokeutettu ja he syntyvät kuin hulluja. Kun he revivät vaatteet ruumiistani, lunastan ne jotka kantaa loistavia vaatteita ja julkeaa pukeutumista, lunastaan synnit syyttömyyden vastaiseksi ja niitä jotka ovat niin kiintyneitä rikkauteen, kunniin ja iloon että tekevät siitä sydämensä jumalan."

O varmasti, jokainen näistä loukkauksista saa Minua tuntemaan kuoleman. Jos en kuola, se on koska Ikuisen Isän tahto ei ole vielä määrännyt nyt kuolemisen hetkeä."

Paljastunut Jeesus, kun teen korvauksia Sinun kanssa, pyydän Sinua riisumaan minut kaikista maallisista haluistani ja ettei yksikään synnillinen halu pääse sydämeni. Vartioi sitä, ympäröi se kärsimyksiesi aidalla ja täytä se rakkaudellasi. Olkoon elämäni muuta kuin Sinun elämääsi toistaminen. Siten vahvista luvauksesi riisumiseni, siunaa minut koko sydämestäsi ja anna minulle voimaa todistaakseni kipulliseen ristiinnaulitsemisesi, jotta olisin aina kiinni ristillä Sinun kanssa.

Hajautelmat ja Harjoitukset

Pyhän Isä Annibale Di Francialla

Jeesus kantaa ristiään. Jeesuksen rakkaus ristille, hänen kiirehtivänsä kuolla sen varassa sielujen pelastamiseksi, on valtava! Ja me—rakastaamme kärsimystä kuten Jeesus? Voimmeko sanoa että sydämemme lyönti vastaavat Hänen Jumalallisen Sydämensä lyöntejä ja ettei meidänkään pyydetkä ristiamme?!

Kun kärsimme, onko meille tarkoitus olla Jeesuksen seuralaisia helpottaaksemme Häntä ristin painosta? Kuinka seuraamme Hänen kanssaan?

Kuullessaan loukkauksia, olemmeko aina valmiita antamaan hänelle pienen kärsimyksemme lievitykseksi hänen kipuihinsa?

Työssä, rukouksessa ja kun tunnemme kärsimystämme painona sisäisten kipujen alla, lähetetäänkö kipumme Jeesukseen, joka kuin verho kuivaa hänen hikeänsä ja ilahduttaa häntä, tekee hänen vaivansa omiksi?

Kaikki: O minun Jeesus, kutsu aina olemaan lähellä Sinua, ja jää aina läsnäni, jotta voisin aina lohduttaa Sinua kärsimyksilleni.

¹ Isaian 53:2 kuvaa Pelastajan kärsimystä kammottavilla sanoilla: “Hänellä ei ole kauneutta eikä muotoa; hänelle ei ole muotoa, ja me emme halua häntä, inhoama, ihmisten vähäinen, surun mies, heikkouden mies, hänen kasvonsa peitetty hääpeällä.”

² Purppuran viitan poistamisen jälkeen kämmenet irrottivat myös piikinkruunun Jeesuksen päästä, mutta asettivat sen myöhemmin uhrinsa päälle vielä suuremmalla kivulla.

³ Näkijä haluaa kerätä kaiken epätäydellisen ja synnillisen kuin mereen, jotta se voisi olla hallinnassa, samoin kuin meri pitää vesiään hallussaan, jotta paha ei enää yletä Jeesukseen.

Uhraus ja Kiitollisuus